Lukutaidottomuuden käsite

Luku- ja kirjoitustaidon käsite on monimuotoinen, ja erilaisia lukutaidon määritelmiä on runsaasti. Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuosituksissa (luonnos 2017) luku- ja kirjoitustaito jaotellaan näin: 

Luku- ja kirjoitustaidon laji/tyyppi

Kuvaus

Suullinen taito kielessä, jolla ei ole kirjoitettua muotoa

Oppija on lähtöisin suullisen perinteen varaan rakentuvasta kulttuurista, eikä hänen äidinkielellään ole kirjoitettua muotoa tai se on kehitetty vasta äskettäin. Tällöin kirjallisten taitojen oppimisen lähtökohdat ovat erilaiset kuin muilla oppijoilla.

Alkava luku- ja kirjoitustaito

Oppija aloittaa kirjallisten taitojen opiskelun aikuisiällä mutta on lähtöisin kulttuurista, jossa kirjoitetulla kielellä on enemmän tai vähemmän vakiintunut asema. Ideaalitilanteessa luku- ja kirjoitustaito opitaan sellaisella kielellä, jonka suullinen taito on jo vahva.

Kehittyvä luku- ja kirjoitustaito

Oppijalla on teknistä luku- ja kirjoitustaitoa jollakin kirjoitusjärjestelmällä, mutta etenkin lukutaidon sujuvuus, tarkkuus, nopeus ja luetun ymmärtäminen sekä kirjoitustaidon sujuvuus ja  tarkkuus kaipaavat vielä harjoitusta.

Luku- ja kirjoitustaito ei-aakkosellisella kirjoitusjärjestelmällä

Oppijalla on tekninen ja ainakin joltain osin  myös funktionaalinen luku- ja kirjoitustaito sellaisella kielellä, jossa käytetään muuta kuin aakkosellista kirjoitusjärjestelmää (esim. mandariinikiina). Taito voi olla saavutettu jollakin muulla kuin oppijan äidinkielellä, esim. koulukielellä, maan valtakielellä tai muulla opitulla kielellä.

Luku- ja kirjoitustaito ei-latinalaisella kirjaimistolla

Oppijalla on tekninen ja ainakin joltain osin myös funktionaalinen luku- ja kirjoitustaito ei-latinalaisella kirjaimistolla (esim. arabia, venäjä, thai, kreikka, korea). Taito voi olla saavutettu jollakin muulla kuin oppijan äidinkielellä, esim. koulukielellä, maan valtakielellä tai muulla opitulla kielellä.

Luku- ja kirjoitustaito latinalaisella kirjaimistolla

Oppijalla on tekninen ja ainakin joltain osin myös funktionaalinen luku- ja kirjoitustaito latinalaisella kirjaimistolla (esim. suomi, englanti, ranska). Taito voi olla saavutettu jollakin muulla kuin oppijan äidinkielellä, esim. koulukielellä (esim. ranska tai hollanti monissa Afrikan maissa), maan valtakielellä tai muulla opitulla kielellä. Aiemmin hankittu luku- ja kirjoitustaito on suoraan siirrettävissä toiseen, latinalaisella kirjaimistolla kirjoitettavaan kieleen.